Otsonoinnista puhuttaessa törmää väistämättä monenlaisiin väitteisiin ja uskomuksiin. Osa niistä pitää paikkansa, osa taas on täyttä humpuukia. Käydään tässä jutussa läpi, mikä on totta ja mikä ei, kun puhutaan otsonoinnin vaikutuksesta sisäilman mikrobeihin.
Mitä otsonointi oikeastaan tekee?
Otsonointi perustuu otsonikaasun vahvaan hapettavaan vaikutukseen. Kun otsonia tuotetaan tilaan, se reagoi kaiken kanssa mitä kohtaa – myös mikrobien, homeiden ja bakteerien kanssa. Otsoni käytännössä tuhoaa näiden mikro-organismien soluseinät ja rakenteen, mikä tekee siitä tehokkaan desinfioijia.
Tärkeä fakta on kuitenkin se, että otsonointi toimii vain silloin kun sitä tehdään oikein. Ei riitä, että laittaa koneiston päälle ja toivoo parasta. Pitoisuuksien, käsittelyajan ja tilan koon täytyy olla oikeassa suhteessa toisiinsa.
Myytit joita kuulee usein
Yksi yleisimmistä myyttejä on se, että otsonointi tappaa kaikki mikrobit lopullisesti ja ikuisesti. Näin ei valitettavasti ole. Otsonointi on tehokas käsittely, mutta se ei luo mitään ikuista suojaa. Jos tilan kosteusongelmia tai muita mikrobien kasvulle otollisia olosuhteita ei korjata, ongelmat palaavat ennemmin tai myöhemmin.
Toinen harhaluulo on, että otsonointi on täysin vaaratonta ja sen voi tehdä vaikka ihmiset ovat paikalla. Tämä on vaarallinen väärinkäsitys. Otsoni on myrkyllistä hengitettynä, ja tilassa ei saa oleskella käsittelyn aikana. Ammattilaiset käyttävät suojavälineitä ja varmistavat, että tila on tyhjä ennen käsittelyn aloitusta.
Muistan yhden tapauksen pari vuotta sitten, kun asiakas oli yrittänyt hoitaa kellaritilojen homeongelmat vuokraamalla otsonointilaitteen ja ”vähän vaan tuulettamalla” tilat käsittelyn jälkeen. Lopputulos oli heikko, koska pitoisuudet eivät olleet riittäviä ja käsittelyaika oli liian lyhyt. Hyvää tarkoittanut tee-se-itse-asenne ei valitettavasti aina riitä.
Mitä tutkimukset sanovat?
Tutkimusnäyttö otsonoinnin tehosta mikrobien torjunnassa on itse asiassa varsin vahvaa. Laboratorio-olosuhteissa otsonointi tappaa bakteereja, viruksia ja homeitiöitä tehokkaasti. Käytännön sovelluksissa tulokset ovat myös olleet lupaavia, erityisesti kun käsittely on osa laajempaa kunnostuskokonaisuutta.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että otsonointi ei korvaa kunnollista homekosteusremonttia. Jos seinissä on hometta, se pitää poistaa fyysisesti. Otsonointi toimii parhaiten pintakäsittelynä ja tilojen desinfiointina kunnostuksen jälkeen tai ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.
Milloin otsonointi kannattaa?
Otsonoinnista on todellista hyötyä muutamassa tilanteessa. Esimerkiksi kosteusvahingon jälkeen, kun fyysiset korjaukset on tehty, otsonointi auttaa puhdistamaan jäljelle jääneet mikrobit. Myös hajuongelmissa otsonointi toimii hyvin, koska se hajottaa hajua aiheuttavia molekyylejä.
Samoin tiloissa, joissa tarvitaan korkea hygieniataso – kuten terveydenhuollossa tai elintarviketeollisuudessa – säännöllinen otsonointi voi olla järkevä lisä normaaleihin puhdistusmenetelmiin.
Lopuksi
Otsonointi on tehokas työkalu sisäilman mikrobien hallinnassa, mutta se ei ole ihmelääke. Parhaita tuloksia syntyy, kun otsonointi on osa laajempaa kokonaisuutta: kosteusongelmat korjataan, tilat pidetään kuivina ja hyvin tuuletettuina, ja otsonointi tehdään ammattitaitoisesti oikeilla laitteilla ja menetelmillä.
Älä usko kaikkea mitä kuulet, vaan kysy ammattilaiselta. Hyvin tehty otsonointi toimii, mutta vaatii osaamista ja oikeaa lähestymistapaa.